Kuulumisia sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan keskustelufoorumilta

by Johanna Ikonen & Pirjo Hilama 

 

Odotettavissa koko maassa seminaari järjestettiin 8.2.2024 jo kahdennentoista kerran. Paikkana oli Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus ja osalliseksi hyvään keskusteluun pääsi myös etäyhteyden välityksellä. Järjestäjiä ilahdutti paikanpäälle saapuneiden sekä etäyhteydellä mukana olleiden osallistujien runsaslukuisuus. Osallistujajoukon koko taisi parhaimmillaan kivuta jopa 150.Joka vuotinen seminaari on toteutunut vuodesta 2011 alkaen pois lukien 2020 koronasta johtuen. Oppiaineen vuoden pro gradu -palkintoa on jaettu vuodesta 2015 alkaen. 

Seminaarin avauksessa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan professori Ulla-Mari Kinnunen sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta esitteli oppiaineen koulutusta, tutkimusta sekä meneillään olevia hankkeita. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan opetus perustuu IMIA:n koulutussuosituksiin. Tiedonhallinnan tutkimusalueet keskittyvät oppiaineen paradigman mukaisesti toimintaprosessien tiedonhallinnan organisointiin ja ohjaukseen, tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, tiedonhallinnan osaamiseen ja tiedolla johtamiseen sekä tietorakenteisiin- ja malleihin. Seminaarissa esiteltiin myös muutama THL:n kanssa yhteistyössä toteutetun tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Meneillään olevista hankkeista isoimpana mainittakoon t PROSHADE-hanke, joka käsittelee tiedonlukutaitoa ja potilaan tuottamaa tietoa jaetussa päätöksenteossa.  

Hyvinvointialueen kehittämisvaateita poliittisen johtajan näkökulmasta avasi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Esityksessä korostuivat muun muassa se, että alueen väestö saa tarvitsemansa ja laadukkaat sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta ja henkilökuntaa, joista molemmista on tällä hetkellä vajetta. Tämän lisäksi valtiovalta ohjaa hyvinvointialueiden toimintaa voimallisesti. Mäkisalo-Ropponen totesikin, että nyt meneillään oleva murrosvaihe edellyttää toiminnan ja johtamisen muutosta. Tämä edellyttää hänen mukaansa esimerkiksi sitä, että poliitikkojen on irrottauduttava omasta kuntapoliitikon roolista ja kyettävä katsomaan koko maakuntaa kokonaisuutena. Suunta on pidettävä selkeänä ja samalla muistettava, että kyseessä on ”maraton ei pikamatka”. Palveluiden tuottajan näkökulmasta seminaarissa esitettiin mielestämme yksi kiperimmistä kysymyksistä: kun sote-palveluiden kysyntä on käytännössä rajatonta, mutta palveluiden tuottamisen resurssit taas rajalliset, niin missä vaiheessa aletaan määritellä minkälaisia palveluita kansalaisille tuotetaan ja mitä taas ei ja mitkä ovat kriteerit palveluiden saamiselle? Tämä tuntuu olevan kysymys, josta kukaan ei halua kovin mielellään keskustella. Kommenteissa yhteistyöksi ehdotettiin keskustelua hyvinvointialueiden ja valtion välille muun muassa vaikuttavuuden ja eri vaihtoehtojen arvioimiseksi erityisesti silloin kun vaakakupissa on nopeat säästöt ja uudet toimintamallit, jotka kuitenkin samalla aikavälillä nostavat kustannuksia.  

Oikeustieteiden laitoksen professori Tomi Voutilainen ruoti varsin kiperiä kysymyksiä asiakas- ja potilastietojen käsittelyn automatisoinnin haasteista. Osallistujien huomion kiinnitti automaattinen ratkaisumenettelyn ja asiakasohjauksen suhde. Esityksen mukaan automatisoitu päätös lähtökohtaisesti on kielletty. Automatisoitua päätöstä tarkasteltiin kahdesta eri tulokulmasta eli onko siitä rekisteröidylle oikeusvaikutuksia ja vaikuttaako se rekisteröityyn merkittävästi? Aihe sivuaa myös tekoälyä ja lainsäädäntöä Suomessa sillä tekoälyä koskevaa kansallista sääntelyä ei vielä ole. Julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö perustuu ennalta määriteltyihin sääntöihin (vrt. hallintopäätös). Digipalvelulain 6 a § mukaan jää melko tulkinnan varaiseksi se, soveltuuko tekoäly esimerkiksi käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon chat-neuvonnassa. Toinen osallistujia puhuttanut aihe oli automatiikan rooli terveystietojen käsittelyssä. Terveystietoja saavat käsitellä ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöt, mutta automatiikan roolia tiedon käsittelyssä ei ole määritelty. Selkeän kielen käyttö asiakirjoissa on sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa vakioteema, mutta kuinka varmistamme tulevaisuudessa virheettömät terveystiedot, kun tieto voi liikkua Euroopan Unionin sisällä maasta toiseen. 

Kaija Sarannon tunnustuspalkinnon vuoden parhaasta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan pro gradu -tutkielmasta sai Johanna Mustonen. Gradun otsikko oli: ”Yhteentoimivuutta rakentamassa, Case: Pohjois-Savon hyvinvointialueen äitiyshuolto.  Yhteentoimivuus on ollut keskeinen tavoite sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tässä Johannan tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin, miten organisatorinen yhteentoimivuus ja sosioteknisen mallin ulottuvuuksien tarkastelun kautta tunnistetut tekijät ja vaikutukset on huomioitu Pohjois-Savon hyvinvointialueen äitiyshuollon kehittämistyön yhteydessä. Lisäksi hän kartoitti sitä, miten organisatorista yhteentoimivuutta on kansainvälisesti tutkittu aiemmin. Koko tutkimuksen voi lukea täältä  http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20230469 Tunnustuspalkinnon valitsi ja luovutti Innofactor Oyj. Lämpimät onnittelut Johannalle! 

 

Kuvassa: Pirjo Hilama, Johanna Mustonen, Kaija Saranto ja Ulla-Mari Kinnunen 

Tiedonhallinnan kehittämiseen järjestelmien uudistamisen näkökulmasta aiheesta kertoi UNA Oy:n kehitysjohtaja Juha Rannanheimo. Nostoina hänen esityksestään voisi todeta, että tietojärjestelmien kehittämistilanne on ollut haasteellinen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäisyyden tilanne vaihteli 2023 laajasti. Karkeana kahtiajakona todettiin, että puolet hyvinvointialueista oli yhtenäisiä tai pääosin yhtenäisiä ja puolet pirstaleisia tai lähes pirstaleisia. Pirstaleisuuden todettiin juontuvan ennen hyvinvointialueuudistusta kuntakohtaisesti käytössä olleista järjestelmistä. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien osalta todettiin, että tilanne on kovassa muutoksessa. Ensinäkin Kanta-liittymisvelvoite on aiheuttanut aikataulupaineita ja niillä hyvinvointialueilla, joilla on ollut useita ratkaisuja käytössä, on käynnissä toimenpiteitä yhtenäisen ratkaisun käyttöönottamiseksi. Useissa tapauksissa se on käytännössä edellyttänyt uuden alueellisen asiakastietojärjestelmän hankintaa. Näkemyksinä ja suuntaviivoina tulevaisuuteen nostettiin esiin muun muassa Sitran julkaisemassa (8.5.23) “Datasta voimaa sote-järjestelmään” seitsemän suositusta Suomelle, joista mainittakoon tässä kohdat 3. Sote-datan laatua tulee parantaa ja 6.  Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan kansallinen ohjausmalli on uudistettava. Tässä vaiheessa jätämme näiden kohtien tarkemman pohdinnan tulevaisuuteen. 

Hyvinvointialuepaneelissa keskustelimme tiedonhallinnan kehittämisestä haasteellisissa resurssiolosuhteissa. Asiasta keskustelemassa olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtajaylihoitaja Minna Mykkänen, Etelä-Savon hyvinvointialueen konsernipalvelujen johtaja Sami Sipilä, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen toimialuejohtaja Susanna Wilén ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digijohtaja Jari Porrasmaa. Mukavassa yhteisessä eri näkökulmista toteutuneessa keskustelussa pohdittiin muun muassa sitä millaisia lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuja voidaan käyttää tiedonhallinnan kehittämisessä, kun huomioidaan supistuvat resurssit sekä millaisia prioriteetteja meidän tulisi asettaa tiedonhallinnan kehitystoimille suhteessa jokaisen organisaation nykytilanteeseen. Keskusteluissa vilahtelivat järjestelmien karsimisen tarve, tekoäly, kirjaamisen tärkeys, käytettävyys, tilannekuva ja tukiäly.  

 

 

Kuvassa: Sami Sipilä, Minna Mykkänen, Jari Porrasmaa ja Pirjo Hilama 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Tsupari piti kommenttipuheenvuoron paneelista. Hän tunnisti hyvinvointialuepaneelissa esiin nousseet haasteet. Paneelin keskusteluissa ei kuitenkaan kovin selkeästi tuotu esille asioita supistuvien resurssien tulokulmasta. Tsupari oli samoilla linjoilla Mäkisalo-Ropposen kanssa siitä, että nyt elettävä sote-sektorin vahva murrosvaihe edellyttää toiminnan ja johtamisen muutosta. Tsupari korosti poliittisten päättäjien ymmärrystä irrottautua kuntapoliitikon roolista ja painotti kyvykkyyttä ymmärtää laaja-alaisesti koko maakuntaa ja sen tarpeita. 

Persephone Doupi THL:stä piti päivien viimeisen puheenvuoron liittyen Euroopan terveysdata avaruuteen (European health data space). Laajaa ja varsin haastavaa aihetta esiteltiin menneiden ja meneillään olevien hankkeiden kautta. Euroopan terveysdatan ympärillä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Hankkeita on niin Euroopan Unionin yhteisiä kuin pienempiä yhteistyöhankkeita esimerkiksi pohjoismaiden kesken. Samankaltaisuuksia tiedonliikkumisen ja toisiokäytön kysymyksistä löytyy myös hyvinvointialueiden tiedonhallinnan haasteiden kanssa.  

Kiitos kaikille seminaarissa mukana olleille. Tästä on hyvä jatkaa yhteisiä keskusteluja eri näkökulmista.