Sain käsiini taannoin muutamia eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa sisäisesti toteutettuja pienimuotoisia sähköiseen asiointiin liittyviä kyselyjä. Niitä oli suunnattu sekä kansalais- että ammattilaiskäyttäjille. Näiden kyselyjen tuloksissa vahvistui aiempi huomioni siitä, että kansalaiskäyttäjiemme toiveet ja tarpeet sähköisissä asiointipalveluissa painottuvat hieman eri tavalla kuin ammattilaiskäyttäjiemme esille tuomissa näkemyksissä. Mitä me sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisina uskomme kansalaistemme haluavan? Viisainta on kysyä sitä suoraan kansalaisilta itseltään, sillä meitä kaikkia vartenhan palveluja tuotetaan.
Väestön sähköisten palveluiden käyttöä on tutkittu osana sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta (http://thl.fi/stepshanke). Nyt jo kolmatta kertaa julkaistussa THL:n raportissa (2021) kuvataan väestön kokemuksia digitalisaatiosta ja sähköisestä asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä kytkeytyy sosiaali- ja terveysministeriön kansallisiin strategioihin: Sote-tieto hyötykäyttöön (2014–2020) ja Strategia 2030 (2019–). Molemmissa strategioissa on keskiössä kansalaisten aktiivisen roolin vahvistaminen ja palveluiden tarpeenmukaisuus.
COVID-19-epidemia on tuonut mukanaan ison muutoksen sekä sähköisten palveluiden tarjonnassa, että niiden käytössä. Digitaalisista ympäristöistä on tullut oleellinen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kaikki eivät kuitenkaan asioi tänä päivänä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sähköisesti esimerkiksi siksi, että heillä ei ole tarvittavia taitoja digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen. Samaan aikaan kun digitalisaatio on mahdollisuus se uhkaa lisätä syrjäytymistä, koska sähköisten palveluiden hyödyntäminen on usein vaikeinta juuri palveluita eniten tarvitseville.
Myös DigiIN-hankkeessa on tuotettu viime vuosina arvokasta tutkimustietoa sähköisiä asiointipalveluja kehittäville. Tässä tutkimushankkeessa mukana olleena voin todeta kuinka hienosti on pystytty tuomaan tutkimuksen avulla esille mm. sitä, minkälaisia toimia on hyvä ottaa huomioon parannettaessa digipalveluiden yhtä laista saavutettavuutta, turvallisuutta, käytettävyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Samaan aikaan olemme saaneet konkreettisia ehdotuksia hyvistä käytännöistä digitaalisten palveluiden käyttöönottoon organisaatiossamme tulosten jalkautusta myöden.
Hiljattain julkaistuja hyvinvointialueiden digistrategioita lukiessani pistää silmään sellainen seikka, että ne tahtovat vielä tässä hetkessä jäädä hienojen ylätasoisten lauseiden toisteluksi. Näistä dokumenteista näyttää usein puuttuvan itse konkretia. Miten hienosti kirjoitettuihin visioihin ja tavoitteisiin tullaan oikeasti pääsemään ja millä tavoin sitä tullaan arvioimaan ja mittamaan? Sähköisten asiointipalveluiden haasteeksi voi muodostua se, miten kyetään samanaikaisesti vastaamaan sähköisten palveluiden kysyntään laadukkaalla tavalla sekä huolehtimaan siitä, että niiden rakentamisessa huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät, jotta sähköiset asiointipalvelut ovat aidosti jokaisen ulottuvilla taito tasosta ja muista mahdollisista rajoitteista riippumatta. Tutkimusten tulokset voivat auttaa ymmärtämään väestön lähtökohtia paremmin sekä havaitsemaan palvelujärjestelmässä sellaisia asioita, joihin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Entäpä meidän ammattilaistemme ohjausosaamisen varmistaminen digipalveluiden käytössä? Digipalveluiden kehittämisessä mukana olevat tarvitsevat osaamista, viisautta ja kyvykkyyttä suunnitellessaan toimivaa kokonaisuutta sekä kansalais- että ammattilaiskäyttäjien näkökulmasta luodakseen toimivaa palvelukokonaisuutta.
Nyt elettävän suuruuden ekonomian keskellä, kun vähennetään julkisen palvelutuotannon kustannuksia ja lisätä taloudellista tehokkuutta olisi hyvä muistaa se, että ”one size does not fit all”. Soisin viisutta, osaamista, laajaa ymmärrystä ja riittävään kokemukseen pohjautuvaa kyvykkyyttä rakentaa digistrategiaa, jossa konkreettiset toimenpiteet pohjatuvat olemassa olevaan tutkittuun tietoon. Samalla on hyvä miettiä, mistä asioista tarvitaan tulevaisuudessa lisää tutkittua tietoa viisaiden valintojen ja päätösten tekemisen tueksi.
Pirjo Hilama, STTY:n sihteeri
You must be logged in to post a comment.